Oivalluksia


AJANKOHTA: 11.6.2021, KLO 12.00-17.00 Lääketieteen lisensiaatti Mette Nissenin kliinisen lääketieteen alan väitöskirja Long-term outcome of spinal cord stimulation in failed back surgery syndrome tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii professori Maarten Moens Brysselin yliopistollisesta sairaalasta ja kustoksena dosentti Mikael von und zu Fraunberg Itä-Suomen yliopistosta. Tilaisuus on englanninkielinen. Alla linkki väitöstiedotteeseen. […]

LL Mette Nissenin väitöstilaisuus 11.6.2021, kliininen lääketiede, verkossa


Sairauksien diagnostiset raja-arvot, esim. diabetes, ovat hyvin tarkkoja ja yksiselitteisiä. Mistä meidän solut tietävät ja tuntevat nuo raja-arvot? Kuka asian selittänyt soluille? Joillekin potilaille tulee diabeteksen komplikaatioita jo IGT vaiheessa. Toki niitä ei diagnostisoida oikein, koska ei ole todettu diabetesta, on vain kohonneita sokereita…

Sairauksien diagnostiset raja-arvot


Terveydenhuollossa pyörä keksitään aina uudestaan. Sotien jälkeen Invalidisäätiö loi sotainvalidien hoidon, kuntoutuksen ja ammatillisen kuntoutuksen. Sitran raportissa 1970-luvun lopulla kehotettiin selkäpotilaita liikkumaan aktiivisesti. Biopsykososiaalista hoitomallia kehitti fysiatri Asko Lukinmaa 1980-luvun lopulla. Ortonissa kehitettiin moniammatillinen kipukuntoutus 1993. Ortonin kipupsykologi Tage Orenius on kehittänyt hoitoa mm aleksityymisillä henkilöillä. Hypnoosia on käytetty vuosikymmeniä. […]

Terveydenhuollon pyörä



BMI ja vatsan ympäryksen mittaaminen eivät ole kovin luotettavia. Ihmiset ovat geneettisesti erilaisia. Toiset ovat vahvarakenteisia ja toiset hoikkia. Toisilla suoliston hyötysuhde on matala ja he eivät liho, vaikka söisivät mitä. Aamupituus on usein suurempi kuin iltapituus. Pituus vähentyy iän myötä. Jos lyhentyminen tulee lannerangan alueelle niin vatsan ympärys kasvaa. […]

BMI ja vatsan ympäryksen mittaaminen


Jalkapituuseron kliinisessä tutkimuksessa tutkitaan suoliluiden etäisyyksiä lattiasta. Todellinen jalkapituusero mitataan rtg.llä niin että kuvassa näkyvät lonkkien kärjet ja selän alaosa. Kuvaus tehdään seisten. Kliinisen tutkimuksen ongelma on siinä, että etäisyys lonkkien kärjistä suoliluiden kärkiin ei ole sama molemmilla puolilla. Tutkitaan siis epäsymmetriaa olettamalla, että lantio on symmetrinen. Ihminen on siis […]

Jalkapituusero


Hyvää ryhtiä ja symmetrisiä liikelaajuuksia pidetään terveyden merkkeinä. Kuitenkin perimä vaikuttaa ryhtiin ja liikelaajuuksiin. Koukkuselkäinen voi olla terve. Joskus on tilanteita, joissa toinen lonkka on äidiltä ja toinen isältä. Myös muut nivelet voivat olla eri paria: esimerkiksi si-nivelet ovat usein erilaisia ja tällöin voi helposti tulla todetuksi että lantio on […]

Symmetrian ihannointi



Lääketieteen muisti on kovin lyhyt noin 20 vuotta. Osaaminen ei kumuloidu, vaan osaamista häviää vanhemmasta päästä. Aina kun tulee uusi tutkimusmenetelmä niin vanha ja koettu jää vähitellen unholaan. Uudet lelut esim. MRI kiinnostavat. Kautta vuosisatojen on ollut hyviä lääkäreitä. Lääkäriys perustuu hyvään ja jatkuvaan potilaslääkärisuhteeseen. Vielä parempi on, jos hoidossa […]

Lääketieteen muisti


Joillakin potilailla alaselän pikkunivelet ovat ns jykevää sorttia, nivelkuopat ovat syvät ja nivelet vahvat. Näiden selkien liikkuvuus on vähäinen ja venyttely ei auta.

Jykevät fasetit


Lantio on elimistön suurin luurakenne ja siinä on epäsymmetrioita runsaasti. Usein  lonkat ovat eri pari eli liikeavaruudessa on merkittävä ero . Tämä heijastuu myös suoliluiden muotoon ja usein voikin todeta että toinen puoli on äidiltä ja toinen puoli lantiosta on isältä.

Lantio



Selän anatomia periytyy. Muoto, rakenne: notkoselkä vai ei, selkäydinkanavan tilavuus, fasettinivelien muoto, välilevyn kudosrakenne jne. Jos suvussa on runsaasti selkäleikkauksia esim. välilevytyrä, luudutus, ahdas spinaalikanava jne niin todennäköisyys vaikeaan selkätautiin kasvaa.

Selän anatomian periytyminen